Klassinen musiikki ja tanssimusiikki vertailussa

Klassinen musiikki käsitetään usein eliitille kuuluvana korkeakulttuurina, kun taas tanssimusiikki nähdään tavalliselle tallaajalle kesän lavatansseilta tuttuna humppana tai kuumaverisiä latinoja tanssikilpailuissa liikuttavana tangona. Vaikka nämä kaksi eri musiikin suuntausta elävätkin hyvin erilaisissa ympäristöissä, niiden molempien perimmäinen tarkoitus on viihdyttää ja luoda oma maailmansa, jonka avulla kuulija lentää arjestaan toiseen atmosfääriin.

Kuinka pitää hauskaa klassisen musiikin konsertissa?

Klassisen musiikin eli länsimaisen taidemusiikin merkittävimpiä piirteitä on korkeisiin teknisiin vaatimuksiin pyrkivät sävellykset. Myös sävellysten soittaminen jaetaan usein monen soittimen välillä, mikä tekee kokonaisuudesta hyvin vaativan ja tarvitsee ammattilaisten orkesterin sävellysten soittamiseen. Klassisen musiikin konserttiin osallistuessaan kuulija voi siis odottaa hyvin korkeatasoista kokonaisuuksien hallintaa, harmonioita ja äänen tekstuureja.

Konserteissa keskitytään täysillä musiikin aistimiseen, ja tähän tarpeeseen vastaavat konserttipaikat. Klassisen musiikin konsertit tapahtuvat pääosin niille suunnitelluissa tiloissa, rakennuksissa, joissa akustiikka on suunniteltu vain ja ainoastaan musiikin ehdoilla. Tällaisessa tilassa musiikin idean voi kokea aivan uudella tasolla. Joskus klassista musiikkia pääsee kuulemaan myös kirkoissa, joissa akustiikka on myös omaa luokkaansa.

Mielenkiintoiset konserttirituaalit ja yleisö

Mielenkiintoiseksi taidemuodoksi klassisen musiikin tekevät myös sen rituaaliset rakenteet. Nämä rakenteet saatetaan usein mieltää kaavoihin kangistuneina, jäykkinä perinteinä, mutta oikeastaan niillä vain luodaan tietynlainen atmosfääri, joka luo oman tilansa musiikille. Orkesteri ja yleisö ovat hyvin itsetietoisia illan etiketistä ja rituaaleista, mikä synnyttää tämän kollektiivisen kokonaisvaltaisen kokemuksen kuitenkin vilpittömästi.

Yleisö on klassisissa konserteissa yleensä hyvin käyttäytyvää ja kunnioittavaa niin toisiaan kuin esiintyjiäkin kohtaan. Konserttisalissa ihmisillä on sama motivaatio olla paikalla – olla paikalla musiikin vuoksi. Tässä klassisen musiikin konsertti eroaa huimasti muiden musiikkilajien keikoista – ihmiset todella ovat tulleet paikalle vain kuulemaan musiikkia, eivät esimerkiksi välttämättä hakemaan seuraa.

Klassinen musiikki tuo tutkitusti hyvinvointia

Musiikin hyvistä vaikutusta mielenterveyteen ja kehoon on ollut pitkään paljon puhuttu aihe, ja musiikista erityisesti klassisella musiikilla on todettu olevan erityisen paljon hyviä vaikutuksia ihmiskeholle ja mielelle. Erityisen tärkeitä taidemusiikin vaikutuksia ovat aivotoiminnan ja muistin parantuminen sekä tietysti yleisen stressin lieventyminen. Kaikki tämä vain klassisen musiikin avulla!

Musiikki aktivoi eri osa-alueita aivoissa, ja eritoten erilaiset stimuloivat ja samalla miellyttävät sävellykset auttavat muistia toimimaan paremmin ja suoriutumaan myös erilaisista käsillä olevista vaativammista tehtävistä nopeammin ja tehokkaammin. Musiikin on todettu myös toimivan huomattavana stressin lieventäjänä, ja tähän vastaavat erityisesti klassisen musiikin rentouttava ja rauhoittava vaikutus.

Aisteja hellivästä klassisesta musiikista tanssimusiikkia kohti

Tanssimusiikki on musiikkia, joka on sävelletty nimenomaan tanssimista varten. Tanssimusiikkia on niin monenlaista eri lajia kuin on tanssilajejakin, ja se käsittää niin live-musiikin kuin levytetynkin tanssimusiikin. Suomessa tunnemme parhaiten ehkä lavatansseista tutut musiikkilajit ja toisaalta yökerhojen tanssilattioilta tutut tiskijukkien soittamat tanssimusiikit. Tanssimusiikki on kuitenkin genreltään paljon vanhempi käsite kuin klassinen.

Tanssimusiikiksi voidaan käsittää jo keski-ajalta tutut, seuratansseja rytmittävät teokset, joista joitakin on onnistuttu säilyttämään näihin päiviin asti. Tanssimusiikki käsittää myös useiden kulttuurien ja maiden kansallismusiikit, koska usein kansanmusiikki ja kansantanssi ovat kulkeneet erottamattomina käsi kädessä toistensa kanssa. Suomessa näihin kuuluvat tietysti kaikille tutut tanhu ja humppa.

Tanssimusiikki uudistuu alati

Tanssimusiikki on todella laaja termi, ja se myöskin laajenee koko ajan lisää. Niin kuin kulttuuri muuttuu ja uusia tanssilajeja syntyy, syntyy myös uusia musiikkityylejä. Tanssimusiikki onkin nopea reagoimaan ja alati uusiutumaan. Musiikki on aina subjektiivinen kokemus, ja myöskin subjektiivista on se, minkälaisen musiikin tahtiin omaa tanssijalkaa alkaa vipattamaan.

Kuuluisimmat tanssimusiikin genret ovat lähtöisin mistäs muualtakaan kuin Amerikasta; 1960-luvun funkista 1970-luvun disco-musiikkiin ja 80-luvun house-musiikkiin. Klassisesta musiikista poiketen tanssimusiikin eri genret hyödyntävät usein sähköä hyödyntäviä soittimia. Teknologian kehittyessä 80-luvulla alkoivat kehittyä myös täysin elektronisen tanssimusiikin isät eli tekno ja trance-musiikki. Elektronin tanssimusiikki on pitänyt pintansa 2010-luvulle saakka.

Elektroninen tanssimusiikki – tanssimusiikin nykyaikaa

Elektroninen tanssimusiikki on vakiinnuttanut paikkansa erilaisten tapahtumien ja tanssilattioiden musiikkina. Nykyään tuon genren alalajeihin kuuluvat muun muassa house, tekno ja dubstep. Lajien väliset erot liittyvät rytmiin ja elektronisiin efekteihin. Näistä lajeista suosituimmaksi on noussut tanssilattioilla varmastikin house, joka on ollut maisemissa jo pitkään. Housea on kuunneltu jo kolmen vuosikymmenen ajan.

On mielenkiintoista, kuinka tanssimusiikista kautta aikojen jotkut tietyt lajit pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen. Humpalle ja tanhulle aivan kuten teknolle ja housellekin riittää yleisöä ja tanssijoita vuodesta toiseen. Jotkut musiikkilajit ovat suosiossa hetken jonkin tietyn alakulttuurin ylistämänä ja sitten vaipuvat unholaan. On kuitenkin selvää, että rytmikäs musiikki tulee aina liikuttamaan ihmisiä.

Klassista musiikkia ja tanssimusiikkia samoille korville

Klassisen musiikin ja tanssimusiikin erot oat huomattavia. Klassinen musiikki pyrkii teknisesti haastaviin ja mieltä hiveleviin musiikillisiin tutkielmiin, kun taas tanssimusiikin perimmäinen tehtävä on saada ihmiset hullaantumaan rytmistä ja tanssin riemusta. Siltikin klassinen musiikki ja tanssimusiikki elävät rinta rinnan toistensa kanssa houkutellen sekä omia yleisöitään että kiinnostaen molempien lajien kannattajia.

Klassinen musiikki mielen keskittymiseen ja tanssimusiikkia kehon elävöittämiseen

Ihmiset päätyvät usein kangistumaan tiettyihin tapoihin ja myöskin kuuntelemaan vain tietynlaista musiikkia. Usein ajatellaan, että klassinen musiikki ja tanssimusiikki ovat monella tapaa aivan ääripäitä, ja näin unohdetaan, että lisäämällä molempia elämään tasapainoisesti voidaan luoda kokonaisvaltaista hyvinvointia vain musiikin voimalla. Kun kaipaat keskittymistä tai rentoutumista, kuuntele klassista ja kehon stimuloimiseen tanssimusiikkia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *