Tango – suomalaisten ikisuosikki

Tango on yksi suomalaisten suosikeista, mitä tulee musiikkilajeihin ja tanssiin. Tangotanssin juuret ovat Etelä-Amerikassa, mutta tangoa tanssitaan Etelä-Amerikan ja Suomen lisäksi paljon myös Saksassa. Joka paikassa tango on kehittynyt hieman omaan suuntaansa, ja eri maiden tangotanssikulttuurit poikkeavatkin reilusti toisistaan. Oman lisänsä tanssitapoihin tuo myös kilpatanssitango, joka lasketaan osaksi vakiotansseja.

Tangolla on kuitenkin saavuttanut paikkansa suomalaisten sydämissä erityisesti musiikkilajina. Yllättävää kyllä, musiikkilajina tangon kerrotaan olevan peräisin kenties Afrikasta. Sen suosiosta kertoo se, että jo vuosikymmenten ajan Suomessa on valittu tangokuninkaallisia lahjakkaista tangolaulajista Seinäjoen tangomarkkinoilla. Monet suomalaisista ikivihreiksi nimetyistä kappaleista ovat myös tangoja, joita artistit esittävät ja levyttävät yhä uudelleen ja uudelleen.

Suomalaisen tangon historiaa

Tango on saapunut Suomeen nimenomaan tanssina ilmeisesti syksyllä 1913, jolloin muutamissa helsinkiläisissä tanssikouluissa alettiin tarjota tangotunteja. Saman vuoden marraskuussa järjestettiin Helsingissä elokuvateatteri Apollossa suurehkon suosion saavuttanut tangomatinea. Jo tuolloin argentiinalaistyyppisestä tangosta oli mukailtu suomalaisempi salonkitanssiversio, josta oli jätetty pois muun muassa taivutukset ja muut latinotangosta tutut intohimosta kertovat eleet, asennot ja liikkeet.

Tämän esityksen myötä Suomen kaupunkeihin levisi varsinainen tangokuume, mutta 1920-luvun lopulla se jäi muiden suosikkitanssien varjoon. Sotien jälkeen lajin suosio alkoi taas kasvaa, ja siitä tulikin lähes suomalaisten kansallistanssi. Tangon uuteen tulemiseen vaikutti paitsi säveltäjänä ja Musiikki Fazerin päällikkönä tunnettu Toivo Kärki, kuin myös Euroopassa 1950-luvulla vallalla ollut tangoinnostus, joka levisi myös Suomeen.

Satumaa

Suomalaisille kaikkein rakkain tango lienee Unto Monosen säveltämä ja sanoittama Satumaa, jota on kutsuttu myös Suomen kansallistangoksi. Kappale on ilmeisesti syntynyt jo vuonna 1949 ja levytetty ensi kerran vuonna 1955. Kaikkien tuntema ja rakastaman version on kuitenkin levyttänyt Reijo Taipale vuonna 1962. Suomalaisten tangohulluudesta onkin pitkälti syyttäminen juuri Satumaa-tangoa.

Suosikkitangoja ja niiden tekijöitä

Toinen suomalaisen tangokuumeen aiheuttaja on ollut Pentti Viherluodon kirjoittama kappale nimeltä Musta ruusu, jonka laulaja Veikko Tuomi levytti vuonna 1962. Suosittu on myös Kerttu Mustosen sanoittama Liljankukka, jonka, kuten monia muitakin tunnettuja tangoja, on säveltänyt Toivo Kärki. Kärkeä on myös pitkälti syyttäminen tai kiittäminen siitä, että suomalainen tangomusiikki on kehittynyt niin omanlaisekseen.

Toivo Kärki tunnetaan siis monien suosikkien säveltäjänä, mutta tangon kultakauden sanoittajia oli useita. Jo mainittujen Kerttu Mustosen (muun muassa Siks oon mä suruinen) ja Unto Monosen (muun muassa Tähdet meren yllä, Lapin Tango) lisäksi lukuisia tangosanoituksia tekivät salanimien taakse piiloutunut Helena Eeva, Reijo Helismaa sekä Juha Vainio (muun muassa Sä kuulut päivään jokaiseen).

Varhaisimmat tangotähdet

1950-luvun suomalaisen tangohuuman vallitessa erityisessä suosiossa olivat laulajatähdet Olavi Virta, Juha Eirto, Jorma Lyytinen, Eila Pienimäki sekä jo aiemmin mainitut Veikko Tuomi ja Reijo Taipale. Olavi Virtaa on pidetty suomalaisena tangokuninkaana jo kauan ennen kuin tangokuninkaallisia alettiin Seinäjoen Tangomarkkinoilla valita. Virta tunnetaan erityisesti Hopeinen kuu -tulkinnastaan, mutta hän levytti uransa aikana kaikkiaan 136 tangoa.

Eirtoa, Lyytistä ja Pienimäkeä ei muiden mainittujen laulajien tavoin tunneta mistään tietystä erityiseen suosioon nousseesta tangosta, vaikka nämä kaikki iskelmälaulajat ansioituivat myös suomalaisen tangon tulkkeina. Taitajien joukkoon kuuluu kiistämättä myös Eino Grön, joka tunnettaan erityisesti Sä kuulut päivään jokaiseen -tangon ensilevyttäjänä. Grön vietti vuonna 2019 80-vuotisjuhliaan – tietysti laulaen ja konsertoiden.

Tangomarkkinat

Seinäjoen Tangomarkkinat ovat tapahtuma, joka kerää vuosittain tuhansia tangon harrastajia yhteen valitsemaan uusia tangokuninkaallisia, kuulemaan upeita tangotulkintoja vanhoista klassikoista että uudemmista tangoista ja tietenkin tanssimaan. Ensimmäiset tangomarkkinat järjestettiin vuonna 1985, ja tangolaulukilpailut on televisioitu aivan alusta saakka. Nykyisin nelipäiväisenä järjestettävän tapahtuman kohokohta onkin laulukilpailu, mutta muutakin ohjelmaa on paljon.

Vuosien saatossa Tangomarkkinoiden laulukilpailun sääntöjä ja toimintamalleja on muutettu joitakin kertoja, mutta perusidea on pysynyt samassa. Erinäisten alkukarsintojen kautta Seinäjoelle valitaan ehdokkaat sen vuoden tangokuninkaallisiksi. Aivan ensimmäinen tangokuningas oli Kauko Simonen. Parina ensimmäisenä vuonna valittiin pelkkä tangokuningas, mutta vuoden 1987 jälkeen on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta kruunattu sekä tangokuningas että tangokuningatar.

Tangokuninkaalliset

Tangomarkkinat on toiminut hyvänä ponnahduslautana monen iskelmälaulajan uralle. Tangovuotensa jälkeen monet voittajista ovatkin esittäneet paljon muutakin kuin tangoa. Esimerkiksi vuoden 1992 tangokuningas Mika Pohjonen on sittemmin tehnyt näyttävää uraa oopperalaulajana, ja vuoden 1989 tangokuningatar Arja Koriseva nähtiin suosionsa huippuvuosina myös televisoissa ja elokuvissa. Koriseva on yhä yksi Suomen suosituimmista naisiskelmälaulajista.

Muita tangomarkkinoilta ponnistaneita suursuosikkeja ovat ainakin vuoden 1995 kuninkaalliset Marita Taavitsainen ja Jari Sillanpää, radiotoimittajanakin tunnettu vuoden 2010 kuningas Marko Maunuksela sekä tangovuoden jälkeen omaa tyyliään hakeva vuoden 2016 kuningatar Erika Vikman. Suureen suosioon nousi aikanaan myös nuori, silmät kiinni esiintynyt, vuoden 1994 tangokuningas Sauli Lehtonen, joka valitettavasti menehtyi hirvikolarissa vuonna 1995.

Uudet tangot

Osana Tangomarkkinoiden tapahtumia on myös uusien tangojen sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailu on nostanut esiin sanoitukseltaan perinteestä poikkeavia tangoja, kuten vuonna 2010 toiseksi tulleen vankilateemaisen Taas lasken tiilten päät. Tämä kilpailu on houkutellut Tangomarkkinoille myös muualta tuttuja musiikintekijöitä kuten vuonna 2011 voittoon yltäneen Veeti Kallion ja vuoden 2014 kilpailun voittaneen Lauri Tähkän.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *